Itseasiassa lutikka ei pure vaan pistää ja imee verta imukärsällään. Lutikan pistos saattaa näyttää samanlaiselta kuin esimerkiksi hyttysen pistos ja siten se voi olla vaikeasti tunnistettava. Jäljet ovat yksilöllisiä, esim. punoitusta, turvotusta sekä kutisevia paukamia ja näppyjä. Osalle ihmisistä ei jää mitään jälkiä.
Pistokset ovat usein pinnallisten verisuonten läheisyydessä niissä vartalonosissa, jotka ovat peiton ulkopuolella (käsivarsi, sääret, jalat, kaula). Jälkiä esiintyy tyypillisesti peräkkäin/vierekkäin kolmen ryppäissä. Lutikka jatkaa pistämistä ja siirtyy uuteen kohtaan, kunnes löytää tarpeeksi pienen verisuonen, josta se saa syötyä.
Pistoksen ihoreaktio voi tulla myös päivien viiveellä.