Jyrsijäloukkujen hyvä puoli on se, että kaikki saalis saadaan talteen, jolloin mätäneviä yksilöitä ei jää talojen rakenteisiin tai muihin tiloihin. Loukkuja käytettäessä olisi hyvä kiinnittää loukut rautalangalla johonkin kiinteään rakenteeseen, jolloin huonon osuman saanut hiiri ei raahaa loukkua vaikkapa eristevillojen sisään.
Hiirenloukkuihin on klassisesti ehdotettu juustoa syötiksi. Juusto kannattaa kuitenkin jättää oman ruokapöydän herkuksi ja sen sijaan käyttää houkuttimena esimerkiksi tuoretta leipäpalaa tai pähkinäsuklaasta muotoiltua palleroa. Mikäli loukun syötti ei jyrsijöille maistu, kannattaa kokeilla jotain muuta elintarviketta. Toisinaan syötittömästäkin loukusta voi olla apua, jos sen sijoittaa oikealla tavalla – esimerkiksi asettamalla useita loukkuja suoraan hiirenkolon eteen niin, ettei hiirellä ei ole mahdollisuutta poistua kolosta jäämättä nalkkiin.
Myynnissä on monia erilaisia hiirenloukkuja. Niitä testaamalla löytyy varmasti oma suosikki. Loukuissa melkeinpä tärkein ominaisuus on se, että se laukeaa herkästi, jolloin jyrsijä ei saa varastettua syöttiä mukaansa. Usein helppokäyttöisyys ja herkästilaukeavuus eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä. Hiirenloukkujen jouset voivat myös ajan myötä väsyä, jolloin niiden herkkyys katoaa ja loukku joudutaan uusimaan tietyin väliajoin.
Kirjoittaja suosii mahdollisimman yksinkertaista, mutta herkästi laukeavaa hiirenloukkua. Perinteinen, metallinen hiirenloukku on osaavissa käsissä erinomaisen toimiva.